1Uutiset - Lukemisen tähden

Jatkosodan aikana Saarijärvi kuului kesällä 1940 muodostettuun Sisä-Suomen suojelus-kuntapiiriin ja Keski-Pohjanmaan sotilasläänissä perustettuun 11. divisioonaan. Kesällä 1941 Saarijärven, Salmin ja Pylkönmäen lähes 1200 reserviläistä sijoitettiin 50:nnen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonaan. Saarijärveläiset sijoittuivat pääasiassa pataljoonan 1. ja 2. komppanian ja 1.konekiväärikomppanian joukkoihin. 

http://www.saarijarvi.fi/fi/palvelut/museo/saarijarvitietoutta/saarijarviset_sodissa/?id=3030

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20Pietari%20Autti.htm

Jatkosotaa on sanottu täysin aiheellisesti myös Suomen kolmanneksi vapaussodaksi. Ensimmäinen ja varsinainen Vapaussota Venäjän ja Suomen välillä puhkesi vuonna 1918 ja päättyi Tarton rauhansopimukseen 14.10.1920. Toinen vapaussota oli luonnollisesti Talvisota, jossa Venäjä yritti tuloksetta valloittaa koko Suomen.

Epäonnistuttuaan surkeasti koko Suomen valloituksessa Talvisodassa, niin Venäjä Välirauhan aikana valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun.

Suomen valloitus ei suinkaan ollut imperialistisen Venäjän ainoana tavoitteena - ei toki - vaan Venäjä suunnitteli hyökkäävänsä länteen ja aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941. Onneksi Saksa kuitenkin ennätti hyökätä ensin itään, joten Venäjä ei onnistunutkaan valtaamaan koko Eurooppaa, vaan ainoastaan puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi.

Valtioiden väliset suhteet kiristyivät Euroopassa 1930-luvulla. Paine alkoi Keski-Euroopasta Adolf Hitlerinjohtaman Saksan politiikan seurauksena.

Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin ehdotti maansa turvallisuuteen vedoten, että Suomi vuokraisi tai vaihtaisi sille Suomenlahden ulkosaaria. Suomi ei kuitenkaan suostunut ehdotuksiin. Kiristyvä ilmapiiri aiheutti sen, että Kannasta ryhdyttiin linnoittamaan ja pidettiin suuret sotaharjoitukset. Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto sopivat yllättäen ulkoministerien Vjatseslav Molotovin ja Joachim von Ribbentrobinhyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, että Suomi ja Baltian maat kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

Sarjassa kerrotaan jatkosodan viimeisen kesän ratkaisevista taisteluista ja aselevon jälkeisestä elämästä, esimerkiksi Porkkalan miehityksestä, Lapin sodasta, sotalapsista ja karjalaisten asuttamisesta.