Your new post is loading...
Your new post is loading...
Summa se: me emme tästä päivästä puhu yhtä ainoata ruotsin sanaa, emme kirjoita riviäkään ... pois ruotsi, pois ensin meistä ja sitten koko maasta! Tarkoittaako Lauri todellakin, mitä Lauri sanoo? Tarkoitan, juuri niin eikä mitenkään muuten ! mutta ei Lauri enää saanut ääneensä sitä voimaa, jota koetti panna sanoihinsa.
Ja puusta veistetyt torventoitottajat puhalsivat: "pararamppampaa! pieni poika tulee! pararamppamppaa!" ja ritarikuvien miekat ja varustukset kalskoivat ja silkkihameet kahisivat, siannahka pakisi, ja vanhojen tuolien selässä tuntui luuvalo: "aijai!" Tämä kerta meni ihan niinkuin ensi kertakin, sillä vanhassa talossa kului toinen päivä ja tunti aivan niinkuin toinenkin.
Joilla ei ole pennin pätkääkään omasta puolestaan panna! Minkääntähen nuo ei oo herroo valinna? Häh? Pidä suus' kiinni siinä! Mikä sinä oot tässä puhuja? Oompahan voan. Min' en ole sinulle mitään puhunut! Niin että elä sinä tule minullekaan puhumaan! Ja pidä suus' kiinni! Muista se! Pittää pittee... Liiastako ne tahtoo herroo verottoo? kysyy muuan toinen joukosta. Mitä se sinua liikuttaa? Juhani Aho - Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma
Minä en saa muuta kuin joskus vain kuulla: »ne ovat hyviä affäärejä ne leveranssit... nyt nousevat laivarahdit ulkomailla, pitäisi nyt olla laivaosakkeita». Ethän sinä, mitäs sinä nyt ... ethän kuitenkaan ymmärtäisi. Se on isoissa asioissa tämä Yrjö ... se alkaa kai kohta olla oikea pomo, rikas. Onko hän todellakin rikas? kysyi rouva uteliaasti. No aivan varmaan! vakuutimme me. Juhani Aho - Lastuja IV-VII
Mutta lapset eivät sitä käsittäneet, että tuo viaton lanka olisi saanut niin pahaa aikaan. Asiasta syntyi heti kysymys, ja koko luokka otti syyn päällensä. Muistan vielä, että minä en ollut tuossa joukossa, mutta ei kukaan tahtonut toistaan syyttää, vaan kaikin otimme syyn; ja johtaja oli huolissaan ja miettiväisen näköinen, kun hänen täytyi meitä rangaista. Theodolinda (Sofia Theodolinda) Hahnsson - Marjapojat
Mutta Jukke tahtoi näyttää, kuka isäntä on ja tahtoi asettaa ensin sen riitelevän joukon ja näyttää ukollekin, miten häntä pitää naapurien miesten totella. Arjasi suun täydeltä: »Hiljaa miehet... Minä isäntä olen!» »Niin sukillesi ja kengillesi», kuului joukosta pistävä vastaus. Tuo kiukustutti yhä Jukkea ja uhemmasti lisäsi: »Hiljaa miehet, minä isäntä olen!» Heikki Meriläinen - Kahleeton vanki Elämäkerrallinen kuvaus
Sanotko sinä itsesi hyljätyksi, kun sinulla on tämmöinen ystävä, ja pidätkö itseäsi onnettomana, kun paradiisi kaikin ihanin portteinensa vaan vartoo sinun tuloasi? Earl of Beaconsfield Benjamin Disraeli - Alroy Romani
Mutta minä kuorsasin häiriytymättä edelleen. Silloin hän lähti varovasti liikkuen ulos. Kun häntä ei hyvään aikaan kuulunut takaisin palaavaksi, aioin jo nousta ylös ja lähteä katsastamaan, mitä ulkona oli tekeillä. Mutta samassa palasi vaari ja hiljaa tassutellen läheni minua sekä rupesi ottamaan aseitani. Kyösti Wilkuna - Tapani Löfvingin seikkailut
Lämmittäkää sauna ja kylvettäkää ja hierokaa häntä, minä lähden nyt. Hän tulee! Hän tulee! ROINILA. Joko? Missä? Sano pian! SANNA. Tuolla, tuolla! Voi pahanen päivä, kuinka olen hengästynyt! ROINILA. Näitkö häntä? SANNA. Totta kai, mistä sen muuten tietäisin. Puuh puuh puuh! ROINILA. Maantietäkö hän tulee, vai oikotietäkö? SANNA. Maantietä, maantietä. Tuossa paikassa hän on täällä. Minna Canth - Murtovarkaus; Roinilan talossa
Mummo ei juuri tahtonut olla halukas antamaan, kumminkin hän Elsan kehoituksesta lainasi rahat, ja summan täyttämiseksi menikin mummon rahat viimeiseen penniin. Eero Sissala - Munkkiniemen Elsa
Kerran selvisi kuitenkin se seikka, kun isä antoi hänelle putelin ja rahaa ja käski mennä Kissa-Kertulta ostamaan viinaa. Poika totteli. Repaleisissa riikineissään lähestyi hän mökkiä, jossa Kissa-Kerttu asui. Tultuaan mökin luo näki hän siellä koko joukon muita poikia rakentamassa lumilinnaa. Juho Heikki Reijonen - Vaihdokas Kuvaus vanhan kansan elämästä
PASANTERI. Parhialan tyttären minä näin. ONNEN HERRA. Teidän tyttärenne oli ennemmin ja meni käymään tuolla valkoisessa talossa. PASANTERI. Ahaa! No, mitäs kapteeni hänestä tykkäsi? ONNEN HERRA. Hän on hyvin hauska ja herttainen ja kaunis. Minä rakastan häntä. PASANTERI. Ohohohoh! Mutta mitäs kapteenin mamma sanoo? ONNEN HERRA. Mamma sanoi tänään, että tuo tyttö Wilhelmin pitää saada rouvakseen. Teuvo Pakkala - Meripoikia
Kuitenkin näyttää minusta muhkea pääkaupunki köyhässä maassa aivan kuin jos näkisin herran, joka ei tunnusta olevansa köyhä lainaavan kauniin silkki-huopahatun, mikä herättää huomiota. Onkel Adam - Puulusikka
|
Mutta kun luteerilaiset ovat hajalla ja niistä vaikea saada tietoa niin väkirikkaassa kaupungissa kuin Tomsk on, niin ei poliisi voinut tai ei tahtonutkaan koota niitä. Kun minä tulin kaupunkiin, sain minä itse alkaa kutsua näitä kokoon. Ensimmäinen mikä oli tehtävä oli kuitenkin käydä tervehdyksillä, josta ollaan hyvin tarkkoja Siperiassa.
Sait häntä kohtaan rajattoman lemmen, Ken ystävänä seuraa tahtoas, Ken vastustaa, kuin tuhoava tuli Sen kohtaa vihasi ja kuluttaa. Kuningas Ahab, salaisuuden tään Todeksi huomaat. Ystävänä olet Mua kuullut sa ja lausu, missä kohden On vaillinainen rakkauteni sinuun! Mua vastaan sotii Jahven profeetat Vihani hävittävä heidät syö. Alpo Noponen - Ahab Israelin kuningas Viisinäytöksinen murhenäytelmä
Jok' on julma viinan juoja, Joka juopi joka päivä, Alvari kylän ajaja, Kuinka sill' on kuiva kurkku! Ei sille piisaa pikari, Yksi jumpru juotavaksi, Eikä kastu kaulavarsi, Eikä kastu kielen kanta Pikarista pikkuisesta. Totta toisenkin paneepi, Juopi kohta kolmannenkin, Neljännen nenänsä alle, Vielä juopi viiennenkin, Kuuennenkin kurkkuhunsa, Sekä juopi seitsemännen, Kaheksannen kaulahansa. - Kahdeksantoista runoniekkaa Valikoima Korhosen, Lyytisen, Makkosen, Kymäläisen, Puhakan, Räikkösen y.m. runoja ja lauluja
Emäntä, lihava ja hellottava, piti huolta, että jokainen sai osansa höyryävää lihamuherrusta ja levitteli salapäin kelpo voileivän viipaleita lemmikkitytölleen, Kertulle, vaikka voi oikeastaan oli pöytyeen vanhempia jäseniä, musiikinopettajatarta neiti Schneideriä, herra Witikkaa ja professoria varten. Aina - Iltalampun ääressä I
Ammattialan päällikkö nimittää kaikki alaisensa toimimiehet, häntä itseään ei nimitetä, vaan hän valitaan äänestyksellä». » Edward Bellamy - Vuonna 2000 Katsaus vuoteen 1887
Huono ja tuhlaaja emäntä on talon kaikki kuluttava rotta ja kurja katsoa puoleen kuin porolammikossa vanha tallukkahaasu. AAPO. Olkoon siis naiminen, niinkuin se olla pitää, elämämme ankarin askel. Sillä huono emäntä on miehen tuho, mutta kelpo ja armas vaimo on hänen onnensa ihanin, hänen paras ystävänsä, kultainen kunniansa, ja tekee hänen huoneensa ilon ja rauhan satamaksi. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä Kertomus
Siellä hän suuressa surussa ja vaivassa synnytti pojan; ja koska äiti kurjassa tilassaan ei jaksanut imettää lastansa, niin tätä syötettiin metsäkauriin maidolla, joka elävä palvelijan oli onnistunut saamaan elävältä kiinni paulalla. Sir Walter Scott - Perth'in kaupungin kaunotar
Selvästi luki hän sisältä, ja aapiskirjan taisi hän ulkoa kannesta kanteen, niinmyös vähänkatkismuksen. Ja nyt, kun joulu oli mennyt, alkoi luku ja puuha. Siinä opettajana istui Eero ja oppilaisina hänen veljensä, jotka yhdestä suusta huusivat kirjainten nimet, niinkuin nuorin veli heille saneli. Yhdestä suusta he huusivat, ja mäikkyi avara pirtti. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä Kertomus
Kirkko on ahteen tapaisella töyräällä, tasaisella kentällä, jonka takana kohoaa korkea, suuria honkia kasvava vuoren selänne. Lähellä kirkkoa on pappila ja sen ympärillä pienoinen kirkonkylä taloineen ja peltoineen, mutta toisella puolen suvantojärven virran niemessä on kaikkia muita komeampi kuninkaan voudin kartano. Juhani Aho - Panu
Kyllä vanhus, joka on koonnut puhtaita muistoja elämänsä iltakumppaniksi, on useimmiten nuoria onnellisempi, jotka sydän levottomasti sykkien seisovat matkansa alkupaikassa. Fredrika Bremer - Koti eli perhesuruja ja -iloja
Minun mielestäni on avioliitto pelkkää suurta, suurta tanssia. Ah! kuinka onnelliseksi minä laittaisin kotini, jos minusta joku huolisi..." Ja Ainan silmät olivat niin täynnä mitä hilpeintä veitikkamaisuutta, että se hurmasi Niilo herraa. "Niin tietäkääs," jatkoi Aina. "Aamulla varhain minä jo menisin kyökkiin, sillä minä en antaisi kenenkään muun keittää kahvia hänelle; itse sen aina tekisin. Samuli Suomalainen - Novelleja I
Punastumatta silloin raivattiin tiensä elämän mukavuuksiin naisten avulla. Ne naiset, jotka olivat ainoastaan kauniita, antoivat kauneutensa, ja siitäpä epäilemättä johtuukin sananparsi, että kaunein tyttö maailmassa ei voi lahjoittaa muuta kuin mitä hänellä on. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia Historiallinen romaani
|