1Uutiset - Lukemisen tähden

Kun muistelee kotipitäjän, kotikylän ihmisiä, nousee mieleen kuvia vain hyvistä, aidoista ihmisistä. Ei koskaan nouse mieleen naapuria, joka olisi halunnut pahaa tai lyönyt jotenkin. Jokainen tapaamani kotikuntalainen on ollut kuin ystävä, joka on tahtonut vain hyvää: suonut hyvän sanan, ystävällisen tervehdyksen, apunsa tarvittaessa. Aikaisempina vuosina täällä on melkein jokainen tuntenut toisensa ainakin nimeltä. Niistä pitäjän parista tuhannesta henkilöstä olisi jokaisesta mahdollisuus kertoa oma, arvokas elämäkertansa. Sitten vielä useasta perheestä muistaa jo kolmen tai neljänkin polven ihmiset.

Työvuosineni alkuaikoina talossa, jossa työskentelin pikkupiikana, syntyi tyttö syksyllä pimeän aikaan. Talon pojat nukkuivat sängyssäni, joko sängyn päässä, jaloissa tai vieressä. Eräänä yönä lattia oli kastunut aivan märäksi sadekuuron takia. Minäkin kastuin kaulaani myöten! Ei ollut vaatteita mistä vaihtaa päälle aamulla, joten jouduimme olemaan samoissa märissä vaatteissa lauantaihin saakka, jolloin peseydyimme ja vaihdoimme vaatteet. Pyykit pestiin kaukana lähteellä. Vesi lämmitettiin muuripadassa ja siinä pestiin pyykit. Kylmässä vedessä huuhdeltiin ja ripustettiin kuivumaan.