Your new post is loading...
Your new post is loading...
Ok boomer, niin lit! Somesukupolven kummalliset sanavalinnat saavat yhden jos toisenkin pohtimaan, osaavatko nuoret suomea enää ollenkaan. Tällä Me Naisten testillä saat tietää, kuinka sujuvasti itse puhut nuorisoa!
Klikkaa kuvaa tai tästä päästäksesi selaamaan oikeakielisyysjuttuja.
Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Stadin slangin suursanakirja” vastaa näihin kysymyksiin. Mitä slangi on? Mistä slangisanat tulevat? Millainen on slangin kielioppi? Seuraavassa tarkastellaan, miten vuonna 2000 ilmestynyt Heikki ja Marjatta Paunosen teos ”Tsennaaks Stadii
Murre voi hyvin kaupungissakin. Ainakin paljasjalkaiset tamperelaiset näyttävät omaksuvan puhekielen uutuudet perihämäläisen murteensa sekaan.
Suomen kieltä opetetaan maailmalla enemmän kuin moni uskookaan: yli 100 yliopistossa ja monissa Suomi-kouluissa ja -instituuteissa. Suomen kieli ei siis ole “pieni kieli”, kuten usein arjessa kuulee.
Kielen perusteet ovat luonnollisesti tärkeä osa puhetaitoa. Kun osaat jo kommunikoida jonkin verran vieraalla kielellä, voit alkaa opetella myös yleisiä puhekielen ilmaisuja, joiden avulla saat puheesi kuulostamaan entistäkin luontevammalta ja sujuvammalta.
Esimerkiksi radion kuunteleminen auttaa.
Puhekieli on kielen suullisesti käytetty muoto. Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltä vapaampi rakenne sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät idiomit. Suomen yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit mä/mun, sä/sun, passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona ja yleinen futuurin käyttö.
Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. Jos slangia puhuvassa nuorisojoukossa joku alkaisi käyttää huolellisesti äännettyä kirjakieltä, viesti ei menisi tarkoitetussa muodossa perille. Mikäl
Puhekieli on kielen suullisesti käytetty muoto. Sille on ominaista kirja- ja yleiskieltä vapaampi rakenne sekä monesti ympäristöön ja sosiaaliseen kontekstiin liittyvät idiomit. Suomen yleisesti käytetty "murteeton" puhekieli muistuttaa monessa suhteessa pääkaupunkiseudulla puhuttua kieltä. Siinä on useita kielioppi-, ja äännemuutoksia, joita pidetään yleiskieleen sopimattomina, esimerkiksi pronominit mä/mun, sä/sun, passiivin käyttö kolmannen persoonan käskymuotona ja yleinen futuurin käyttö.
Jos haluat päivitellä nuorten aikuisten kieltä, mene katsomaan Urbaania Sanakirjaa. Monet niistä sanoista ovat päiväperhoja, elävät vähän aikaa ja sitten unohtuvat, vain pieni prosentti jää elämään. Sanakirjan tekijät eivät ehdi mukaan. Tätä sanakirjaa tosin tehdään käyttäjävoimin, kuten Ilmaista Sanakirjaakin, kuka vain voi osallistua.
|
Pikaopas suomen puhekieleen
Puhekieli on alati muuntuvaa. Viime vuosikymmeninä on mielestäni havaittavissa yhä hyväksyvämpää asennetta ja ymmärrystä puhekieltä kohtaan. Samoihin aikoihin on tullut matkapuhelintekniikka ja tekstiviestit ja netti kansalaismedioineen.
Ruotsinsuomalaisten yhdeksäsluokkalaisten käyttämää suomen kieltä tutkitaan nyt tieteellisesti Tukholman yliopistossa. Juuri käynnistyneessä projektissa kielitutkija Lasse Vuorsola haluaa selvittää, minkälaista puhekieltä koululaiset käyttävät.
Pultsari-sanan tunnistaminen tuotti Sunnuntai-liitteen testiteineille vaikeuksia. Tutumpia käsitteitä olivat puliukko ja spurgu, joiden tiedettiin tarkoittavan ”siltojen alla asuvaa syrjäytynyttä” tai ”känniläistä”.
Kuuntele minun ja Essin kilpailutyö Ylen Shortdox 2015–2016 -äänikilpailussa. Kaikille avoimessa kilpalussa etsittiin äänen voimalla kerrottuja tarinoita aiheita rajoittamatta. Suomen puhekieli vuonna 2025 ei yltänyt kymmenen finalistin joukkoon, mutta gaiziin gu jäbä siz niigu vaan relabamla straxii.
Epidemian tavoin on maahamme viime vuosina salakavalasti levinnyt puhetapa, jonka keskeinen sana on NIINKU ja sen johdannaiset Niinko, Niinkö, Ninku, Niku jne. Muistuttaa sanaa "niinkuin", mutta on täysin merkityksetön täytesana.
Puhekieli ja kirjakieli sosiaalisessa mediassa.
Kirjakielen opiskelun jälkeen ei välttämättä vielä ymmärrä suomalaisten arkipuhetta.
Yleiskieli voidaan määritellä kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteiseksi kielimuodoksi, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää tunnetuksi tiedettyä sanastoa – tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit – ja on virkerakenteeltaan selkeästi hahmottuvaa. Yleiskieli on siis yleistä, mahdollisimman laajassa piirissä ymmärrettävää kieltä. Määritelmässä mainittu kirjakieli puolestaan on kieliopeissa ja -oppaissa sekä sanakirjoissa julkaistujen normien mukaista kieltä. (Ks. kielenhuollon* periaatteita.)
Huom! Sivun tehtävät käsittelevät lähinnä pääkaupunkiseudun puhekieltä.
Täällä on uudenlainen lähtökohta suomalaisen kulttuurin tutkimiseen. Murreskuupit, murrelinkit, oma kokoelman
|